Arktisten alkuperäiskansojen henkilölaulua Musiikin virta -näyttelyssä Riihisaaressa
torstaina 3. huhtikuuta 2025Musiikin virta -näyttely kertoo kuvin, äänin ja sanoin viulisti Pia Siiralan kenttämatkoista tšuktšien mailla Tšukotkassa ja Kamtšatkassa. Siirala teki vuosina 2004–2019 seitsemän kenttämatkaa koilliseen Siperiaan, jossa hän tutustui Sahalinin, Kamtšatkan ja Tšukotkan alkuperäiskansojen lauluperinteeseen äänittäen noin 1400 laulua. Musiikin virta -näyttely avautuu Riihisaaressa, Savonlinnan museossa huomenna.
Musiikin virta -näyttelyn 24 valokuvaa ovat suurimmaksi osaksi henkilökuvia tšuktši-laulajista kenttämatkoilta koillisessa Siperiassa vuosina 2008, 2009 ja 2017. Pia Siiralan kuvaamat valokuvat saavat lisämerkitystä teksteistä, jotka ovat otteita hänen matkapäiväkirjoistaan. Näyttelytilan äänimaisema on erityinen. Siellä kuuluvat valokuviin tallennettujen laulajien ns. henkilölaulut sekä Siperian arktisen paimentolaiskansan ympäristön äänet luonnosta ja elämänrytmistä. Näyttelykävijä pääsee myös kurkistamaan neljän eri tšuktšin arkeen Siiralan kuvaamassa videossa. Taustalla soiva viuluimprovisaatio heijastaa tekijän omaa sisäistä matkaa näiden laulajien elämään ja musiikkiin.
Henkilölaulu on arktisten alkuperäiskansojen lauluperinnettä. Laulut ovat kullekin henkilölle ominaisia samoin kuin kukin meistä puhuu omalla tavallaan. Ihminen henkilöityy laulussa musiikin välityksellä. Kun tšuktši muistelee jonkun sukulaisensa laulua, se ei ole laulun tarkkaa matkimista, vaan ennen kaikkea toisen ihmisen ajattelemista, ja sitä kautta tämä ihminen tulee läsnä olevaksi. Tšuktšien musiikille tyypillisistä on jatkuva keskellä olon tuntu. Tämän aikaan saa musiikki, joka ikään kuin on alkanut ennen kuin se tulee kuuluvaksi, ja se jatkuu silloinkin, kun se lakkaa kuulumasta. Se aikaansaa ajattomuuden tunnun.
– Olen ollut todistamassa tilanteita, joissa laulaja vaipuu omiin ajatuksiinsa ja unohtaa ympäröivän maailman. Kun sitten jokin aivan arkinen tekeminen katkaisee hänen laulunsa, laulu ei pääty vaan ikään kuin painuu taka-alalle. Samoin puhe voi saumattomasti muuntua laulamiseksi, tai kesken puhumisen laulaja saattaa taas jatkaa lauluaan, Siirala kuvailee.
Myös näyttelyn kuvien kehyksillä on oma merkityksensä. Kehykset on tehty kelottuneista männynoksista, jotka on kerätty kallioiselta metsäraiskiolta avohakkuun jäljiltä. Oksat muistuttavat poropaimentolaisten tundralla keräämiä polttopuita, mutta samalla ne symbolisoivat luonnonmetsien hävitystä ja alkuperäiskansojen kulttuurien uhanalaisuutta.
Pia Siirala on tutkinut tšuktšien ja muiden koillisen Siperian alkuperäiskansojen musiikkia väitöskirjassaan ”Kuulokulmia tšuktšien henkilölauluun: säveltämällä kuuleminen taiteellisen tutkimuksen menetelmänä” (2024). Sen inspiroimana hän on säveltänyt useita teoksia, muun muassa sävellyksen sooloviululle ”Henkilölaulua etsimässä”, jonka hän esittää SibaRecordsin vuonna 2022 tuottamalla cd-levyllä. Siirala opiskeli viulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa ja Budapestin Liszt-akatemiassa. Sibelius-Akatemian loppututkinnon jälkeen hän jatkoi opintojaan Moskovan Tshaikovski-konservatoriossa. Vuodesta 1989 lähtien hän on toiminut Ensemble XXI kamariorkesterin konserttimestarina. Hän on myös esiintynyt orkesterin kanssa, solistina ja kamarimuusikkona ympäri Venäjää ja Eurooppaa sekä Australiassa, Vietnamissa, Väli-Amerikassa ja Yhdysvalloissa.
Koneen säätiön rahoittaman hankkeen ”Polar Voices – musiikillisia kohtaamisia koillisen Siperian alkuperäiskansojen lauluperinteen kanssa” myötä arkaaiset laulut ja laulajat kaukaa Siperiasta, yhdessä hankkeessa syntyneen uuden taiteen kanssa, ovat vieneet tietoisuutta tästä ainutlaatuisesta musiikista uusille yleisöille. Hankkeen päämääränä on palauttaa kaikki tallennettu materiaali takaisin sen kotiseudulle.
-Videon laulajat: Etiljan, Kuang, Kuljumitš ja Tingaan.
-Viuluimprovisaatio, videon kuvaus ja leikkaus, valokuvat, kenttäpäiväkirjaotteet: Pia Siirala.
-Viulun äänitys ja monikanavamiksaus: Robert de Godzinsky.
-Valokuvakehykset: Matti Kautonen.
Musiikin virta, 4.4.–1.6.2025, Riihisaari – Savonlinnan museo