Vesjkansaa sekä ratajätkiä Riihisaareen
torstaina 19. tammikuuta 2023Saimaan saaristossa asuvia ihmisiä kutsuttiin ennen vesjkansaksi. Eläminen veden keskellä määritti arkea vuoden ympäri. Perjantaina 20.1. avautunut VESJKANSA – Valokuvia Saimaan saaristosta -näyttely tarjoaa valokuvallisen kurkistuksen saarikansan elämään. Viikkoa myöhemmin Riihisaaressa avautui myös Ratajätkät-näyttely, joka kertoo rujoista radanrakentajista ja armottomasta työstä erämaita halkovilla ratalinjoilla. Kiskoliikenne tarjosi 1800-luvulla tien parempaan tulevaisuuteen.
Sata vuotta sitten Savonlinnan seudun saaristossa oli tuhansia ympärivuotisia asukkaita. Maatalous, erityisesti karjatalous, metsätalous sekä kalastus olivat saaristolaisten tärkeimpiä elinkeinoja. Veden äärellä tehtiin työtä ja elätettiin perhettä. Saarikylät olivat aktiivisia ja nuorisoa oli paljon.
Näyttelyn ideointi lähti liikkeelle Saimaan rannoilla asuvista ihmisistä. Vakituisten asukkaiden lisäksi Saimaalle muutti kesäksi huvilakansaa ja mökkiläisiä, joiden arkea ja juhlaa on tallentunut valokuviin. Saimalla riittää monenlaista kulkijaa, mutta vesistöjen ylittäminen on vuodenajasta riippuen enemmän tai vähemmän haasteellista. Valokuvissa esitelläänkin myös saariston liikkumista jääteineen, laivoineen ja losseineen. Vesistöjä ylittivät kaupunkiin menijät ja koululaiset, mutta mukana liikkuivat myös eläimet, maito sekä posti. Veneet ja laivat kulkivat, kunnes jäätyneillä järvenselillä koitti talviteiden aika.
Vesjkansa-näyttelyyn haettiin esille myös museon kokoelmiin kuuluva savolaismallinen soutuvene, joka toivottaa asiakkaat tervetulleiksi heti näyttelyn alussa. Savonlinnan museon omien valokuvakokoelmien lisäksi Vesjkansa – Valokuvia Saimaan saaristosta -näyttelyyn on saatu kuvia myös yksityiskokoelmista.
Savonlinnan museo on nostanut sisävesisaaristolaisuuden uudeksi kärkiteemakseen ja on myös museoverkostossa lisännyt saaristolaiskulttuurin tallennusvastuualueekseen Saimaan sisävesiliikenteen rinnalle. Museolla on käynnissä Museoviraston rahoittama saaristolaiseen kulttuuriperintöön liittyvä hanke, jossa luodaan Riihisaarelle uutta toimintamallia alueen saaristolaisuuden monipuoliselle esittelylle.
Tarkoituksena on tuoda esiin alueen saaristolaisuuden erityispiirteitä niin ennen, nyt kuin tulevaisuudessa. Vesjkansa-näyttelyn yhteydessä kevään 2023 aikana Savonlinnan museo käynnistää sisävesisaaristolaisuuteen keskittyvän kuvakeräyksen, jonka kuvia tallennetaan museon kuvakokoelmiin.
Vesjkansa – Valokuvia Saimaan saaristosta, Riihisaari – Savonlinnan museo, 20.1.–16.4.2022.
Ratajätkät räjäyttivät Suomesta modernin maan
Toinen Riihisaaren uusista näyttelyistä on rautatienrakentajista kertovat Ratajätkät, joka avautuu perjantaina 27.1. Näyttely perustuu Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja, FT Kalle Kallion viime kesänä valmistuneeseen Ratajätkät-tietokirjaan. Teos oli neljännesvuosisadan mittainen urakka suomalaisten radanrakentajien historian parissa. Näyttelyn on tuottanut Työväenmuseo Werstas ja Suomen Rautatiemuseo.
Ensimmäinen moderni rautatie avattiin liikenteelle Englannissa 1830. Pian ratoja rakennettiin kaikkialla maailmassa. Suomessa lapiot iskettiin santaan kesällä 1857 ja liikenne Helsingistä Hämeenlinnaan alkoi 160 vuotta sitten. Ratojen rakentamisen kultakausi Suomessa kesti talvisotaan 1939 saakka.
Rautatie mullisti liikkumisen, levitti sivistystä ja loi perustan modernille, vauraalle maailmalle. Rataverkko ei olisi kuitenkaan syntynyt ilman rakentajia eli ratajätkiä. Todella monet heistä olivat kotoisin Savosta. Näille maaseudun köyhien perheiden pojille rautatie tarkoitti raskaalla työllä tienattuja markkoja ja vaihtuvia kortteeritaloja. Ratajätkät kävelivät jo kohti seuraavaa työmaata, kun herrat ryhtyivät nostamaan maljoja uudelle rautatielle.
Ratajätkät-näyttely painottuu historiallisiin valokuviin, jotka on valittu suomalaisten museoiden ja arkistojen kokoelmista. Ainutlaatuista ovat tarinalliset ja koskettavat tekstit, jotka pohjautuvat tieteelliseen tutkimukseen. Kuvissa tämän päivän katsoja huomaa kurkistavansa keskeneräisille ratalinjoille: korkeille penkereille, sorakuoppiin, siltatyömaille tai rautaroikan kiireen keskelle. Tarinoissa haisevat hikiset työpäivät ja maakuoppa-asuntojen tunkkaisuus, mutta läikähtävät myös ylpeys rautatiestä, miesten työstä ja omasta sakista.
Ratajätkät, Riihisaari – Savonlinnan museo, 27.1.–21.5.2023.
Ratajätkät Kyrönsalmella -yleisöluento
Ratajätkät-näyttelyn yhteydessä Riihisaaressa järjestetään myös yleisöluento aiheesta, keskiviikkona 15.2. klo 18. Luennolla kerrotaan radanrakentajien elämästä, rautatien tulosta Savonlinnaan ja 1900-luvun alun kuumista murrosvuosista. Tilaisuuden luennoitsijana toimii Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja, FT Kalle Kallio.
Rautateiden rakentaminen alkoi Suomessa vuonna 1857 ja Savonlinnassa päästiin töihin vuonna 1904. Yhteys Elisenvaaraan valmistui 1908 ja Pieksämäelle 1914. Savonlinnan rautatie oli osa Pietarista aina Pohjanmaan rannikolle ulottuvaa poikittaisyhteyttä, jonka rakentamiseen vaikuttivat ennen muuta keisarikunnan sotilaalliset intressit. Aluksi rautatietä harkittiin vedettäväksi linnasaaren kautta, mutta jälkipolvien onneksi Kyrönsalmi ylitettiin leveämmästä kohdasta.
Rautatienrakentajille rakentamispäätökset toivat ennen muuta leivän pöytään ja savonlinnalaisille kauan kaivatun raideyhteyden maailmalle. Elämä Savonlinnassa muuttui, kun kaupunki täyttyi töitä etsivistä rakentajista. Rakentamisaikaan sattui myös vuoden 1905 suurlakko, jonka joukkokokoukset veivät mukanaan niin kaupunkilaiset kuin eri puolilta Suomea tulleet rakentajat.