Tuohitolvana ja muut esillä Pyhän Olavin Killan näyttelyssä Riihisaaressa
torstaina 3. lokakuuta 2024Mikä on tuohitolvana, ruumislauta tai pärerenki? Nämäkin esineet löytyvät Riihisaaresta, Savonlinnan museon uudesta, huomenna avautuvasta näyttelystä. Pyhän Olavin Kilta 100 vuotta -näyttely kertoo juhlavuottaan viettävästä paikallisyhdistyksestä. Se esittelee myös ennen kaikkea yhdistyksen aikanaan keräämää runsasta esinekokoelmaa, joka on Savonlinnan museon perusta. Kilta on ollut museotoiminnan uranuurtaja Savonlinnassa, ja se oli merkittävässä roolissa Savonlinnan museon perustamisessa. Pyhän Olavin Kilta 100 vuotta -näyttelyssä on esillä kattava otos puisia talonpoikaisesineitä, joiden kautta kerrotaan elämän arjesta Suomessa 1800–1900-luvuilla.
Pyhän Olavin Kilta perustettiin Savonlinnassa syksyllä 1924. Yhdistyksen alkuvaiheet liittyvät läheisesti Olavinlinnan kunnostamiseen, ylläpitoon ja tunnetuksi tekemiseen. Kilta vastasi omalta osaltaan linnassa käyneiden matkailijoiden opastuksestakin 1930-luvulle saakka.
Vuosien saatossa Pyhän Olavin Kilta on useaan otteeseen suoraan rahoittanut Olavinlinnan restaurointitöitä. Julkaisu- ja esitelmätoiminta sekä historiallisten tietojen tallentaminen on sekin kuulunut killan toimenkuvaan alusta saakka. Kilta oli mukana käynnistämässä Savonlinnan museotoimintaa, ja sai Olavinlinnasta käyttöönsä kaksikerroksisen museohuoneiston, jossa avattiin killan esinekokoelmaan perustunut näyttely elokuussa 1939.
Pyhän Olavin Killan juhlavuoden näyttelyn keskiössä on killan museolle lahjoittama esinekokoelma. Määrällisesti eniten kokoelmaa ovat kartuttaneet nimineuvos Kaarlo Hämäläinen Sulkavalta sekä Kerimäen nimismies Heikki Häyrynen eli ”Romu-Heikki”, jotka heidätkin näyttelyssä esitellään.
Museota ei ole ilman kokoelmaa. Näyttelyyn on koottu runsas esineistö aitoja, käytössä olleita tavaroita Pyhän Olavin Killan kokoelmasta. Suurin osa esineistä on arjessa tarvittuja, puisia talonpoikaisesineitä, jotka tehtiin ja tarvittaessa korjattiin useimmiten itse.
– Kokorautainen lapio olisi ollut liian kallis hankita, joten pelkästään lapion kärki tehtiin metallista. Muu osa oli puuta, mikä voitiin esineen kuluessa helposti nikkaroida ja vaihtaa itse uuteen, kertoo museon konservaattori Heidi Alanen.
Näyttelyn suurimmat esineet löytyvät salin keskelle luodusta tupamiljööstä. Siellä ovat myös ainoat esineet, jotka eivät ole Killan kokoelmaa: taidokkaasti tehty leivinuuni- ja hella-lavaste, hellan keittotaso sekä räsymatot.
Lähes 200 vanhaa esinettä sisältävä näyttely on suuri ponnistus museon kokoelmatyön kannalta, kertoo näyttelyn suunnittelusta vastannut museon amanuenssi Anssi Taskinen.
– Näyttelyn tekeminen on aina tiimityötä. Valitsimme näyttelyyn tulevat esineet konservaattorimme Heidin kanssa. Heidi etsi esineet kokoelmasta, puhdisti ne monella eri tekniikalla sekä pakkasi siirrettäväksi Riihisaareen. Kokoelmatilamme sijaitsevat ympäri kaupunkia. Esineistöä valittiin tarkoituksella runsaasti, sillä vasta näyttelysalissa päätettiin lopullisesti, mitkä esineet valittiin näyttelyyn, Taskinen kertoo.
Pyhän Olavin Killan työ jatkuu edelleen. Se on aktiivisesti mukana museotoiminnassa ja järjestää yhteistyössä museon kanssa mm. näyttelyitä, tapahtumia sekä yleisöluentoja. Riihisaari – Savonlinnan museo onnittelee vireää satavuotiasta ystäväyhdistystään ja yhteistyökumppaniaan!
Näyttely on osa Pyhän Olavin Kilta ry:n 100-vuotisjuhlavuotta. Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto on tukenut näyttelyä.
Pyhän Olavin Kilta 100 vuotta, 4.10.2024–30.3.2025, Riihisaari – Savonlinnan museo.