Savonlinnan kaupunginhallitus: Sairaalamuutosesitys ei tuo säästöjä ja romahduttaa Savonlinnan aluetalouden
keskiviikkona 19. kesäkuuta 2024Savonlinnan kaupunginhallitus käsitteli 18.6.2024 § 225 Savonlinnan kaupungin lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi (sairaalat).
Savonlinnan kaupunki toteaa lausuntonaan, että esitetty sairaalamuutosesitys ei tuo tavoiteltavia julkisen talouden säästöjä ja romahduttaa toteutuessaan Savonlinnan aluetalouden. Kaupunki kritisoi erittäin voimakkaasti puutteellisia esityksen vaikutusarviointeja.
Ei tuo säästöjä, vaarantaa potilasturvallisuuden ja lisää ensihoidon kustannuksia
Esityksessä Savonlinnan sairaalan tämän hetkisen palvelutason kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 59 miljoonaa euroa. Esitettyjen palvelujärjestelmän muutosten säästöpotentiaaliksi on arvioitu yhteensä 6 miljoonaa euroa. Ratkaisusta aiheutuva laskennallinen rahoituksen muutos on -0,7 miljoonaa euroa. Esityksen vaikutusarvioinneissa on arvioitu, että esitysten muutosten toteutuessa siirtyvien kustannusten ja laskennallisten rahoitusmuutosten jälkeen lopullinen julkisen talouden säästösumma olisi noin 5,3 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriön esittämissä vaikutusarvioissa lisääntyneeksi ensihoidon kuljetustarpeen kustannukseksi on arvioitu 1,3 miljoonaa euroa. Tämän hetkinen kustannustaso on noin miljoona euroa per ambulanssi. Savonlinnan sairaalan lääkärit ovat arvioineet vaikutusarvion olevan merkittävästi alakanttiin. Todennäköisesti ensihoidon osalta Mikkelin ja Savonlinnan seudun todellinen lisätarve on noin 2-4 ambulanssia, joka vastaa noin 2-4 miljoonan euron lisäkustannuksia.
Sairausvakuutusten matkakorvausten kasvu ennen kaikkea ns. Kela-taksien kautta
Suomessa maksetaan vuosittain noin 309 miljoonaa euroa sairausvakuutuksen matkakorvauksia. Etelä-Savossa maksettiin vuonna 2023 yhteensä 8,8 miljoonaa euroa taksimatkoista, 2,3 miljoonaa euroa ambulanssimatkoista ja 1,2 miljoonaa euroa muista matkoista. Korvatuista matkoista 72 % oli tehty taksilla. Karkeasti voidaan arvioida, että noin 25-30% Etelä-Savossa aiheutuneista kustannuksista tulee Savonlinnan seudulta. Savonlinnan osalta sairausvakuutuksen matkakorvausten lisäkustannus on vähintään noin miljoona euroa vuosittain.
Yhteensä ensihoidon ja sairausvakuutusten matkakorvausten kasvu aiheuttavat noin 5 miljoonan euron lisäkustannukset. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten esittämät tarkoitushakuiset noin 5,3 miljoonan euron säästölaskelmat eivät toteudu. Lisäksi julkistalouden maksettavaksi tulevat muut kustannukset ja menetetyt tulot, josta seuraa julkisen talouden heikentyminen.
– Lakiesityksessä on haettu perusteita ainoastaan tammikuussa 2024 julkaistulle sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten työnjakoa selvittäneen työryhmän esityksille, joilla perustellaan erikoissairaanhoidon rajua keskittämistä. Sen sijaan todellisia vaikutusarvioita potilasturvallisuudelle, julkiselle taloudelle ja osaavan työvoiman saatavuudelle ei ole tehty. Tällainen lainvalmistelun taso romuttaa uskottavuuden sosiaali- ja terveysministeriön virkavalmisteluun. Lausuntokierroksen aikana Kouvolan sairaalan osalta on ilmennyt valmiutta siirtää päätöksentekoa, kunnes todelliset vaikutusarviot on tehty. Miksi Savonlinnassa maan hallitus haluaa tehdä erikoissairaanhoidon lakkauttamisen ilman tietoa sen todellisista seurauksista, toteaa Savonlinnan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Tuukka Suomalainen.
Esitys vie edellytyksiä hoito- ja hoiva-alan koulutukselta ja pahentaa Itä-Suomen työvoimapulaa
Savonlinnan kampuksella sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla opiskelee tällä hetkellä noin 850 AMK- ja 230 YAMK-opiskelijaa. Sairaanhoitajaopiskelijoita heistä on 218. Alueella on valtakunnan tasolla merkittävä määrä terveysalan koulutusta, joiden edellytyksenä ovat riittävät ja laadukkaat harjoittelumahdollisuudet, joiden perustana on monipuolinen ympärivuorokautinen päivystys.
Savonlinnassa on noin 400 terveys- ja hyvinvointialan toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijaa esimerkiksi lähihoitajina, hoiva-avustajina tai vanhustyön koulutusohjelmissa.
Työpaikoilla oppiminen on kriittisessä roolissa ammattiin opiskelussa, esimerkiksi Samiedun lähihoitajaopiskelijoista yli 50 % opiskelee oppisopimuksella työpaikalla.
– Savonlinnassa on luotu hyvät valmiudet vastata koko Itä-Suomen terveys- ja hyvinvointialan osaajapulaan. Esimerkiksi alueella vallitsevan vakavan työvoimapulan vuoksi Samiedu on juuri saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä englanninkielisiä tutkinnonanto-oikeuksia vahvistamaan koulutustarjontaa mm. sosiaali- ja terveydenhoitoaloille. Uudet tutkinnot tulevat lisäämään entisestään yhteistyötarvetta hyvinvointialue Eloisan ja Savonlinnan keskussairaalan kanssa, toteaa Savonlinnan kaupungin elinkeinoasiantuntija Janne Tarima.
Romahduttaa aluekehitystä ja heikentää teollisuuden toimintaedellytyksiä Savonlinnassa
Tilastokeskuksen kunnittaisen toimipaikkatilaston mukaan vuoden 2021 osalta Savonlinnan teollisuusyritysten liikevaihto oli yhteensä noin 540 miljoonaa euroa. Savonlinnassa on tällä hetkellä noin 2300 yritystä ja yrityksissä työskentelee noin 6500 henkeä.
Tämän kaltaiset heikennykset esimerkiksi perheiden toisen osapuolen työpaikan osalta Savonlinnan keskussairaalassa, aiheuttavat riskin esimerkiksi alueen teollisuuden osaavan työvoiman saatavuudelle.
Muut yleiset talousvaikutukset
Työpaikkojen sairauspoissaolojen kasvun vaikutus julkiseen talouteen
Esimerkiksi Savonlinnan sairaalassa on tehty vuosittain noin 500 tekonivel-leikkausta, ennen kaikkea Etelä-Savon hyvinvointialueelle, mutta myös muualle Suomeen. Tämän hetkisen tiedon mukaan yksittäiset jonot eri puolella Suomea pelkästään tekonivel-leikkauksiin ovat noin 12 kuukautta. Savonlinnan yksikön lakkaaminen tulee lisäämään työkuormaa muualla ja hoitojonot pitenevät valtakunnallisesti. Jos esimerkiksi työpaikastaan sairaslomalla olevalle henkilölle tekonivel-leikkaus on ainoa hoidon vaihtoehto ja toimintakyky heikko, ihminen on käytännössä sairaslomalla koko tuon jonotusajan noin 12 kuukautta.
Sairauspäivän hinta yritykselle on noin 370 € (Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto), joka muodostuu sijaisjärjestelyistä, ylityöistä ja työn hidastumisesta. Summa on huomattavasti suurempi, mikäli työntekijä käyttää konetta tai laitetta, jolle ei saada sijaista. Esimerkiksi vuonna 2024 on 252 työpäivää. Yhden sairauspäivän hinta on 370 euroa, joten tästä tulee yhteensä vuoden aikana noin 90 000 euroa kuluja. Jos arvioidaan, että Savonlinnassa tehtävistä tekonivel-leikkauksista tehdään 10% työikäisille, aiheutuu tästä muutoksesta 50 potilaan vuoden kestävästä leikkausjonosta noin 4,5 miljoonan kulut.
Kun jonot esimerkiksi tekonivel-leikkausten osalta kasvavat on yksittäisillä tämän kaltaisilla ratkaisuilla nopeasti vaikutuksia julkiselle taloudelle indikoituun esityksen -26 miljoonan euron säästöön. Saadut säästöt hupenevat esimerkiksi kasvavina sairauspoissaolojen kustannuksina.
Savonlinnan kaupungin esittämä vaihtoehto: Toteutetaan Savonlinnan keskussairaalassa Public Private -malli
Savonlinnan kaupunki esittää Public Private -mallin mukaista vaihtoehtoista toimintatapaa säästöjen aikaan saamiseksi.
Public Private -malli toteutuu automaattisesti, mikäli voimaanpanolain 59 § esitetyistä muutoksista luovutaan ja Savonlinnan keskussairaalan asema säilyy. Mikäli esitetyt muutokset erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen lakkaamisen osalta etenevät, Savonlinnan kaupunki esittää, että valmistellaan yhdessä valtion ja Etelä-Savon hyvinvointialueen kanssa julkisen ja yksityisen toimijan kumppanuuteen perustuva Public-Private -malli aluetalouden tueksi. Erityisesti esityksellä tavoitellaan noin 500 jo nyt tehtävän tekonivel-leikkauksen jatkamista Savonlinnassa. Tällä ulkoistamisesityksellä puretaan hoitojonoja ympäri Suomen ja saavutetaan tavoiteltavat viiden miljoonan euron säästöt julkiselle taloudelle.
Esimerkiksi Kemissä yksityisen ja julkisen toimijan kumppanuuden myötä on sairaalan kokonaisvaltaisten kustannusten kasvu ollut noin 7% vuodessa. Samaan aikaan valtakunnallinen trendi on ollut noin 16% vuotuinen kasvu kustannuksissa. Kemin sairaalassa myös henkilöstön työtyytyväisyys on hyvällä tasolla, erityisesti toimivien moniammatillisten tiimien ansiosta.
Vaihtoehtoisesti koko sairaalaverkkoesityksellä tavoiteltavat noin 26-27 miljoonan euron säästöt osoitetaan kohdennettavaksi sosiaali- ja terveysministeriön kehittämismäärärahoihin, joihin käytetään vuosittain noin 240 miljoonaa euroa.
– Sairaala- ja terveydenhuoltotoiminnot ovat merkittävä osa kriisivalmiutta. Niillä on myös huomattava elinvoima- ja turvallisuusmerkitys. Yhteiskunnan keskeiset toimijat pohtivat parhaillaan, miten Itä- ja Pohjois-Suomea voidaan tukea vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Nyt esitetty erikoissairaanhoidon lakkautuspäätös heikentää murskaavasti alueen elinvoimaa ja muiden tukitoimien vaikuttavuutta, toteaa Savonlinnan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Tuukka Suomalainen.
Lisätiedot:
- Savonlinnan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Tuukka Suomalainen p. 050 3647 287
- elinkeinoasiantuntija Janne Tarima p. 050 465 7574 & kaupunginlakimies Roosa Aaltonen p. 050 401 778